Iso vai pieni alkukirjain?

Yleensä isojen ja pienten alkukirjainten käyttö ei tuota ongelmia. On kuitenkin joukko sellaisia sanoja, joiden kirjoittamisessa tehdään virheitä. Seuraavassa näistä tyypillisimpiä

Pienellä kirjoitettavat

1. Toisin kuin esimerkiksi saksan kielessä yleisnimet kirjoitetaan suomessa aina pienellä. Yleisnimiin lasketaan myös kielten nimet ja erisnimistä johdetut sanat.

suomen kieli, suomalainen, itäsuomalainen

2. Kuukaudet, juhlat sekä historialliset aikakaudet kirjoitetaan pienellä.

tammikuu, tapaninpäivä, jouluaatto, talvisota, keskiaika

3. Myös yleissanoiksi vakiintuneet erisnimet kirjoitetaan pienellä.

ranskanleipä, amerikanrauta, röntgensäde

4. Rakennusten nimet kirjoitetaan pienellä, jos ne ovat tekstiyhteydessään selvästi yleisnimiä.

linja-autoasema, raatihuone, kaupungintalo

Isolla kirjoitettavat

1. Kaikki erisnimet kirjoitetaan suomessa isolla myös yhdyssanojen yhteydessä.

Kauniit ja rohkeat, pikku-Liisa, Itäkeskus

2. Yhdistysten, yritysten ja tiettyjen laitosten nimet kirjoitetaan isolla. Jollei yrityksellä ole tavasta poikkeavaa nimeä, sen ensimmäinen sana kirjoitetaan isolla, mutta jälkimmäiset sanat pienellä.

Tampereen yliopisto, Kansaneläkelaitos, Raha-automaattiyhdistys

Jotkut tahot siis poikkeavat yllä olevasta. Jollei tiedä oikeaa tapaa, sen voi tarkistaa vaikka puhelinluettelosta.

Helsingin Sanomat, Suomen Keskusta.

3. Kunnioituksen osoituksena kirjoitetaan kristittyjen Jumalaa ja Jeesusta tarkoittavissa nimitykset isolla. Halutessa tätä tapaa voi käyttää myös kirjeiden puhuttelusanojen yhteydessä.

Isä, Poika ja Pyhä Henki, Vapahtaja,

Te, Sinä, Rouva Tasavallan Presidentti

Ongelmakohtia: paikannimet

Paikannimet tuottavat usein päänvaivaa. Yleissääntö on siis se, että erisnimet kirjoitetaan isolla:

Oulujärvi, Kauppatori, Ranska, Saimaan kanava, Seitsemisen kansallispuisto

Jos paikannimen loppuosa on erisnimi, sekin kirjoitetaan isolla oikeinkirjoitussäännön mukaan. Nimen alkuosa tulee joko pienellä tai isolla. Jos sana rajaa alueen maantieteellisesti, se tulee isolla, mutta silloin kuin määriteosa rajaa alueen muuten kuin maantieteellisesti, se tulee pienellä.

Etelä-Suomi, nyky-Suomi, natsi-Saksa

HUOM! Jos jälkimmäinen sana ei ole erisnimi, se kirjoitetaan pienellä:

Lähi-itä, Intian valtameri

Seuraavissa jälkiosa on erisnimi, jolloin se tulee isolla.

Ranskan Riviera, Venäjän Karjala, Vanha Tampereentie

Kun nimen alkuosan muodostaa kahden erisnimen sanaliitto tai yhdyssana, jälkiosa kirjoitetaan erilleen.

Aleksis Kiven katu, Prinsessa Astridin rannikko

Muita ongelmakohtia

1. On syytä kiinnittää huomiota sanoihin, joiden lyhenne on isolla, kuten YK, EU, MM.

Auki kirjoitettuna ne eivät välttämättä tule isolla:

Yhdistyneet kansakunnat, Euroopan unioni, maailmanmestaruus

2. Teosten nimissä aina vain ensimmäinen osa tulee isolla.

Tuulen viemää, Seitsemän veljestä