Mitä on synonymia?

  1. Synonymialla tarkoitetaan arkikielessä samaa tarkoittavia sanoja, kuten kenkä &8211; jalkine, hansikas &8211; käsine, vihainen &8211; kiukkuinen. Synonymiassa siis sanoilla on sama merkitys, mutta eri muoto. Kielitieteessä synonymia kuuluu semantiikan eli merkitysopin alaan. Synonymiasta puhutaan siis silloin, kun sanojen merkityksellinen (eli semanttinen) yhdenmukaisuus on silmiinpistävämpää kuin sanojen merkitysten erot. Kielitieteellisestä näkökulmasta synonymiaa on eriasteista.
  2. Absoluuttisessa synonymiassa on kyse sanoista, joiden merkitys on aivan yhtenevä. Tällaisia sanoja on kielessä vähän, ehkä näin on vain joidenkin partikkelien kohdalla. Jotta olisi kyse absoluuttisesta synonymiasta, sanoja pitäisi pystyä käyttämään joka tilanteessa samalla tavalla merkityksen muuttumatta. Esimerkiksi suuri ja iso vaikuttavat pikaisesti katsoen täysin synonyymisiltä, mutta niiden käytössä on eroa. Voidaan sanoa Shakespeare oli suuri näytelmäkirjailija , mutta Shakespeare oli iso näytelmäkirjailija ei tarkoita enää samaa. Myöskään verbit alkaa, ruveta ja ryhtyä eivät ole synonyymisiä, sillä alkaa sataa , rupeaa satamaan ja ryhtyy satamaan. Kahdessa ensimmäisessä esimerkissä verbit vaativat seurakseen erimuotoisen infinitiivin, kun taas viimeinen ei ole merkitykseltään mielekäs, sillä ryhtyä -verbiä ei voi käyttää luonnonilmiöstä.
Se synonymian laji, jota arkipäivässä nimitetään synonymiaksi, on oikeastaan lähisynonymiaa (eli plesionymiaa). Kielenkäyttäjillä on yleensä intuitiivista tietoa siitä, ovatko sanat synonyymeja. Esimerkiksi sanat murhata ja tappaa ovat selvästi lähellä toisiaan, vaikka tietyssä tilanteessa ne voidaan asettaa myös vastakkain; toinen viittaa harkittuun, toinen harkitsemattomaan tekoon. Kielenpuhujat eivät välttämättä ole aina samaa mieltä lähisynonymian piiriin kuuluvista sanoista. Toisen mielestä jotkut sanat voivat olla synonyymejä, toisen mielestä näin ei välttämättä ole.

Yksi synonymian määrittelyn kategorioista on propositionaalinen synonymia, eli totuusehtoihin perustuva synonymian laji. Toisin sanoen, jos ilmaistaan jokin asia tietyllä tavalla, se tekee välttämättömäksi myös toisen ilmaisutavan. Esimerkiksi toteamus: Pirkko syö pottuja tekee välttämättömäksi sen, että Pirkko syö perunoita. Esimerkkilauseissa on kyse vain tyylierosta.