Kookas.fi
  1. Etusivu
  2. Tiede
  3. Kielitiede
  4. Puhuvatko kaikki kieliyhteisön jäsenet samaa kieltä?

Puhuvatko kaikki kieliyhteisön jäsenet samaa kieltä?

  1. &8221;The myth of homogeneity&8221; tarkoittaa sitä uskomusta, oletusta ja harhaluuloa, jonka mukaan kaikki saman kieliyhteisön jäsenet puhuvat täysin samaa kieltä, &8221;kuin kirja&8221;. Sen mukaan on olemassa vain yksi oikea ja yhtenäinen kielimalli.
Saman kieliyhteisön jäsenten välillä voi esiintyä eroja lausumisessa, tästä esimerkkinä aksentit ja murteet. Aksentilla viitataan tässä pelkästään lausumiseen, murrepiirteet ulottuvat kauemmaksi. Puhumme eri tavoin riippuen siitä, mistä päin olemme kotoisin. Raumalainen ja savolainen puhuvat hyvin eri tavoin, mutta ymmärtävät toisiaan siitä huolimatta.

Tämän lisäksi on olemassa sosiolektejä , tietyn sosiaalisen ryhmän tiettynä ajanjaksona käyttämiä kielimuotoja. Esimerkiksi ammattislangit ovat sosiolektejä.

Helsingin slangi on sosiaalinen murre, jonka syntymisen pohjalla oli ruotsinkielisten ja suomenkielisten välinen kommunikaation tarve. Slangilla vahvistetaan oman ryhmän yhteenkuuluvuutta ja erottaudutaan toisista. Slangi liittyy aina teollistuneeseen kaupunkikulttuuriin.

  1. Slangin ohella voi mainita ns. &8221; kyökkisuomen &8221;. Se on ruotsinsekaista kieltä, joka eroaa slangista siten, että se ei ole yksinomaan helsinkiläinen ilmiö.
Lisäksi jokaisella on oma idiolektinsä , persoonallinen tapa käyttää kieltä. Jokaisen henkilön idiolekti on ainutkertainen, ei ole olemassa toista samanlaista. Se myös muuttuu ajan myötä.Eroja on myös puhe- ja kirjoitustyyleissä. Tyyli määräytyy sen mukaan kenelle, mistä ja miksi puhutaan tai kirjoitetaan. Nämä tyylit ovat opittuja ja aikuinen ihminen hallitsee ne. On sanottu, että tässä suhteessa olemme kaikki monikielisiä: meillä on kyky muunnella kielenkäyttöämme tilanteen mukaan. Puhumme hyvin eri tavoin ystäviemme kanssa kuin esim. pankissa asioidessamme.