Kookas.fi
  1. Etusivu
  2. Kirjallisuus
  3. Kirja-arvostelut
  4. Kasvukertomus ja yhteiskunnallisia näkemyksiä

Kasvukertomus ja yhteiskunnallisia näkemyksiä

Toivo Pekkasen vuonna 1932 julkaista romaani Tehtaan varjossa kertoo yhden ihmisen, yhden tavallisen työmiehen Samuel Oinon tarinan lapsesta aikuiseksi. Elämänkertamaisesta luonteestaan huolimatta teos paneutuu kuitenkin myös vaivihkaa yhteiskunnallisiin ongelmiin, niihin aatteisiin ja kokemuksiin, jotka säätelevät sekä yksittäisen ihmisten että suurten joukkojen elämää. Tehtaan varjossa –teoksen päähenkilön Samuel Oinon tarina on jos ei suoranaisesti Pekkasen omaelämäkerta niin ainakin hänen oman elämänkokemuksensa värittämä. Pekkanen (1902-1957) oli kirjansa päähenkilön tavoin kotoisin työläisperheestä ja joutui jo varhain tekemään raskaita töitä satamassa ja tehtaassa. Myös hänellä oli halu sivistää itseään ja kehittää omaa ajatteluaan lukemalla paljon ja pohtimalla yhteiskunnallisia ajatuksia vähäisestä koulutustaustasta huolimatta. Vaikka Pekkanen kuvasi työväen elämää ja kurjuuden keskeltä nousevia ajatussuuntia, ei hän halunnut tulla suoraan yhdistetyksi työväenaatteen ajamiseen. Yksittäisen ihmisen henkisen kehityksen kuvaaminen oli hänelle tärkeämpää kuin julistavahenkisen palava-aatteisen kirjallisuuden kirjoittaminen, mikä on ehkä osaltaan vaikuttanut siihen ajattomuuden tuntuun, joka hänen pohdiskelevasta proosastaan syntyy.

Pekkasen synnyinpaikka oli Kotka ja hyvin samankaltainen kaupunki on myös Tehtaan varjossa –romaanin miljöö. Sota-aikaisesta kurjuudesta vähitellen nouseva satamakaupunki pitää sisällään monenlaisia ihmiskohtaloita ja tuntuu kuvastavan vanhoilla, rappeutuneilla taloillaan ja uusilla rakennushankkeillaan asukkaidensa olemusta.

Pääosassa romaanissa on nuori Samuel Oino, jonka vaiheita seurataan nuoruusiästä aikuisuuteen saakka. Samuelin isä kuolee heti palattuaan vuonna 1918 sisällissodasta kotiin ja poika joutuu perheen esikoisena ottamaan vastuun äitinsä ja nuorempiensa hyvinvoinnista menellä töihin tehtaaseen. Tehdas muodostaa sosiaalisine hierarkioineen eräänlaisen yhteiskunnan miniatyyrin, jossa jokaisen on itse löydettävä keinonsa selviytyä. Samuelille avuksi on hänen ahkeruutensa ja tottelevaisuutensa ja niiden turvin hän ennen pitkää kohoaa nokkimisjärjestyksessä.

Eräänlainen vastavoimahahmo Samuelin rauhalliselle ja pohdiskelevalle hahmolle on hänen serkkunsa Pekka Valve. Teoksen alussa Valve on palavasieluisen aatteellinen nuori mies, joka pitää isättömiä serkkuparkojaan malliesimerkkinä sosialistien apua tarvitsevasta perheestä. Hän joutuu pettymään, kun Samuel Oino ei myöhemmin innostukaan jakamaan poliittista paloa hänen kanssaan. Vähitellen vankeus ja sairaus murtaa serkun kapinallisuuden ja hänkin joutuu tutkimaan uudelleen omaa kirkasotsaista idealismiaan.

Omia kohtaloitaan edustavat Samuelin ystävät Eemil ja Frans sekä hänen rakastettunsa Elsa ja Eliisa. Jokaisen on kuljettava oma tiensä yhteiskunnallisten muutosten aikana, eikä heillä ole modernissa maailmassa turvanaan mitään armollista ja ikuisesti hyvää Jumalaa, joka vapauttaisi heidät kohtaloidensa ikeestä.

Teoksen lopussa nuoresta Samuel Oinosta on kasvanut mies. Hän on hylännyt nuoruutensa illuusiot ja elää tasaisen rauhallista arkea. Ei Samuel Oinosta mitään suurta maailmanparantajaa kasva, eikä hän ole erikoisen huomattava muihin työläisiin verrattuna, mutta hän on oppinut maailman olemuksen, sen lainalaisuuksiin ja tosiasiat, ja sen ansiosta hän kykenee selviytymään ja laajentamaan näköalaansa.