Uudet hoidot, uusi ravitsemus, uusi itsetunto
Antti Arstila, Taistele, voita syöpä, Karprint Ky 2004
Professori Antti Arstilan kirja on jatkoa hänen aiemmin julkaistulle Voita syöpä -kirjalleen. Arstila tunnetaan koululääketieteen voimakkaanakin kriitikkona, erityisesti kirjoillaan Älä usko lääkäriä ja Älä luota sairaalaan. Kirjassaan Taistele, voita syöpä hän käy läpi kansantajuisesti erilaiset syöpähoidot sekä syövän seurantamenetelmät. Noin puolet kirjasta käsittelee ravitsemuksen osuutta ja merkitystä syövän hoidossa. Kirjassa on kattava esitys syöpäsanastosta. Kirjan perussanoma on positiivinen. Syövästä voi parantua.
Arstila painottaa läpi kirjansa potilaan omaa vastuuta, sekä syövän ennalta ehkäisyssä että sairauden hoidossa. Tieto on paras lääke. Arstila aloittaakin kirjansa selkeällä esityksellä siitä, mitä syöpä on. Mikä ero on syövällä ja kasvaimella? Mistä syövässä on kyse? Syöpä tarkoittaa solujen epänormaalia jakautumista. Syöpä tarkoittaa nimenomaan pahanlaatuista kasvainta. Syöpätyyppejä ovat 1) sarkoomat 2) karsinoomat ja 3) lymfoomat. Sarkoomat ovat sidekudos- ja luustoperäisiä. Karsinoomat ovat kehon onteloiden ja rauhasten syöpiä. Lymfoomat ovat leukemia- ja imusolmukesyöpiä.
Mikä aiheuttaa syöpää? Kemiallisia yhdisteitä, joiden tiedetään aiheuttavan syöpää, kutsutaan yhteisnimellä karsinogeenit. Tunnetuin karsinogeeni on tupakka. Tupakointi altistaa kehkosyövälle.
Kemiallisten yhdisteiden lisäksi säteily aiheuttaa syöpää. Auringon ultraviolettivalo lisää melanooman eli pahanlaatuisen ihosyövän riskiä. Virukset voivat aiheuttaa syöpää. AIDS -sairaudessa elimistön heikentynyt vastustuskyky lisää syöpään sairastumisen riskiä. Myös perinnöllisillä tekijöillä on tärkeä osuutensa syövän synnyssä.
Syövän ensimmäisen vaihe on initaatiovaihe, joka voi kestää vuosikausia. Tälloin solujen perimäaineksessa tapahtuu muutoksia, joita elimistön normaali puolustusjärjestelmä voi vielä torjua. Varsinainen syöpä syntyy promootiovaiheen jälkeen. Promootiovaiheessa alkaa syntyä pahanlaatuisia soluja. Kun tätä solumassaa on runsaasti, muodostuu pahanlaatuinen kasvain. Puhutaan syövän progressiovaiheesta. Syöpää esiintyy ihmisen lisäksi runsaasti myös muissa eläimissä.
Arstila esittelee myös uusimpia syöpähoitoja, joita ovat muun muassa TRIB-hoito sekä antiangiogeneettinen hoito. TRIB-hoito perustuu tietoon siitä, että syöpäsolut tarvitsevat elääkseen kahta aminohappoa, jotka ovat glutamiini ja metioniini. TRIB-hoidolla ehkäistään näiden aminohappojen saanti. Arstilan mukaan hoito puree muun muassa aivokasvaimiin. Antiangiogeneesillä tarkoitetaan sitä, että estetään syöpäsolujen verisuonten muodostumista. Arstilan mukaan antiangiogeneettistä vaikutusta olisi muun muassa hainrustolla, jonka tehoa syöpään on tutkitttu paljon. Arstila pitää tuloksia rohkaisevina.
Syövän seurantamenetelmiä ovat röntgen- ja magneettikuvaukset sekä erilaiset kemialliset mittarit. Arstila suosittaa, että kaikista yli 50-vuoiaista miehistä otettaisiin eturauhasen PSA-koe, eturauhassyövän tutkimiseksi. Munasarjasyöpä voidaan määrittää CA12-5 verikokeella. Myös rintasyöpä, haimasyöpä ja paksunsuolensyöpä voidaan todentaa verikokein.
Ravitsemuksella on tärkeä merkitys etenkin ennalta ehkäisyssä. Arstila esittääkin selkeät ravitsemussuositukset, joihin kuuluu kasvisperäisten ruokien suosiminen, ylipainon ja alkoholinkäytön välttäminen, punaisen lihan käytön rajoittaminen, suolaisten ja hiillostettujen ruokien välttäminen.
Koululääketieteen hoitomuotoja ovat 1) Leikkaushoito 2) Sädehoito ja 3) Kemoterapia. Leikkauksella pyritään poistamaan syöpäkudos. Sädehoidon vaikutus perustuu siihen, että säteily vaurioittaa solun perimäainesta eli DNA:ta. Säteilyvaurion saanut syöpäsolu kuolee. Kemoterapialla tarkoitetaan syövän hoitoa kemiallisilla lääkkeillä. Tunnetuimpia ovat sytostaatit.
Arstila suosittaa koululääketieteen menetelmien rinnalla käytettäväksi myös pehmeämpiä hoitomuotoja. Syöpä on elimistön kokonaisvaltainen sairaus, jolloin tarvitaan myös kokonaisvaltaista hoitoa.