Modernistinen romaani

Englantilaisen kirjallisuuden suuriin nimiin kuuluvan Virginia Woolfin yksi pääteoksista on tajunnanvirtaromaani The Waves, joka ilmestyi vuonna 1931. Romaani kertoo kuuden henkilön elämästä lapsuudesta aikuisuuteen. Henkilöt ovat Rhoda, Jinny, Susan, Neville, Louis ja Bernard. He ovat ystäviä keskenään. Teos on tutkielma siitä, miten todellisuus koetaan yksilöiden kautta. Romaanissa henkilöitä ei kuvata perinteisellä tavalla, vaan heidän äänenajattelun kautta. Teos koostuu ystävysten yksinpuheluista, joiden perusteella lukijalle muotoutuu käsitys kustakin henkilöstä. Woolf kuvaa yksilöiden tajunnanvirtaa, sisäistä todellisuutta.

Aallot on modernistinen romaani. Henkilökuvauksen ohella romaanin aikakäsitys on moderni. Aika ei rakennu romaanissa peräkkäisiksi tapahtumisen hetkiksi. Woolf kuvaa sisäisen kokemisen aikaa. Vaikka romaanin aikakäsitys poikkeaa perinteisestä, on sillä oma logiikkansa. Aalloissa on paljon kursivoituja kappaleita, jotka ovat avain ajan seuraamiselle. Kukin kursivoitu kappale auttaa lukijaa hahmottaa ajan kulua romaanissa. Romaani esimerkiksi alkaa kursivoidulla kappaleella, jossa todetaan, että aurinko ei ole vielä noussut. Uusi päivä on vasta alkamassa. Myöhemmin romaanissa on kappaleita, joissa auringon kerrotaan jo nousseet. Lisäksi kursivoiduissa välikappaleissa kuvataan aaltojen liikettä. Välikappaleet tahdittavatkin teoksessa elämän virtaa.

Perinteisessä romaanissa kertojan asema on merkittävä. Modernistisessa romaanissa kertojan asema heikkenee. Näin on myös Woolfin Aalloissa. Romaanissa on toki kertoja, joka välittää lukijalle henkilöiden yksinpuhelut ja sen, mitä he tekevät. Romaanin kertoja ei kuitenkaan ole kaikkitietävä ja kertojan rooli fiktiivisen maailman jäsentäjänä on vähäisempi kuin perinteissä romaanissa. Selkein merkki siitä, että kyseessä on modernistinen romaani, on numeroitujen tai otsikoitujen lukujen puuttuminen. Siitä huolimatta tarkka lukija huomaa romaanin jakautuvan yhdeksään osaan. Romaanin ensimmäinen osa kuvaa ystävysten lapsuutta. Sitä seuraa kouluvuosista kertova osa ja niin edelleen. Romaania huolellisesti seuraava lukija hahmottaa eri osat selvästi.

Romaanissa henkilökuviin liittyy runsaasti kielikuvia. Niillä on sama merkitys henkilöiden tulkinnan kannalta kuin kursivoiduilla kappaleilla ajan seuraamisessa. Kuhunkin henkilöön liittyy toistuvia kielikuvia. Niitä tarkastelemalla lukijalle välittyy kuva kustakin henkilöstä. Kielikuvien keskeinen tarkoitus romaanissa on paljastaa sisäinen kamppailu, jota romaanin henkilöt käyvät. Ne myös sisältävät tietoa henkilöiden huolista, toiveista, peloista ja heidän todellisuuskäsityksistään.

Woolfin Aallot on vaikea romaani. Se on kuitenkin ehjä kokonaisuus, jonka tulkitsemisessa lukijaa auttavat muun muassa edellä mainitut avaimet, joita Woolf on romaaniinsa sisällyttänyt. Romaani edustaa klassista modernismia ja on yksi tyylisuunnan mestariteoksista. Siitä, onko kyseessä tajunnanvirtaromaani vai ei, ovat eri kirjallisuusteoreetikot esittäneet varsin eriäviä mielipiteitä. Joka tapauksessa selvää on, että romaani palkitsee lukijansa. Se ei ehkä avaudu ensimmäisellä lukukerralla, vaan vähitellen useiden lukukertojen jälkeen. Lukukokemuksena Aallot jää mieleen.