Virginia Woolf: Majakka
Teoksen sisältämät kolme osaa kertovat jokainen oman ajallisen tarinan, joissa on oma teemansa. Teemat konstruoituvat vasta Lilyn maalauksen viimeisessä vedossa yhtenäiseksi, ymmärrettäväksi kokonaisuudeksi. Ikkuna-osassa kaikki elämä yhdistyy muodostaen sosiaalisen vision. Jakso päättyy luode majakanomaisen tunnelman illallispöydän ympärille, symbolisen yhtenäisyyden, hetken pysähtymisen. Aika kuluu-osassa näkyy ensimmäisen osan muodostaman näkymän jälkeen jäänyt tyhjiä muotoja sisältävä ajan kuluminen: muodot, joista elämä aikaisemmin lähti liikkeelle. Majakka-osa on näiden aikaisempien osien loppuhuipentuma.
Tarinaa rakentaa kaksi aihetta: oidipaalinen ilmiö sekä subjektin ja objektin sulautuminen yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. James Ramsey, perheen nuorin poika, joka tarinan alussa on kuusivuotias, kokee voimakkaasti isänsä auktoriteettisen aseman ja tämän määräilevän luonteen. Jamesilla on unelma matkasta majakalle, joka olisi määrä tehdä mikäli seuraavana päivänä olisi kaunis ilma. Herra Ramsay kuitenkin lannistaa poikansa heti alkuun sanomalla ettei huomenna ole missään tapauksessa sopiva sää matkana toteutumiseksi. Tämä unelma kerrotaan heti teoksen alussa, mutta unelma ei kuole, vaan toteutuu tarinan viimeisessä osassa.
Unelman toteutumisessa voi nähdä koko teoksen muodon.: James odottaa haaveensa toteutumista pimeän yön ja päivän purjehtimisen jälkeen, jolloin hänen olisi määrä saavuttaa kaipaamansa kohde. Pienelle lapselle tuntuu ikuisuudelle odottaa jotakin tapahtuvaksi vasta huomenna. Tarinan ajassa unelma toteutuukin vasta kymmenen vuoden kuluttua. Odotus palkitaan yön pimeyden jälkeen, joka tarinassa kuvataan jaksossa ”Aika kuluu”. Tämä teoksen keskimmäinen jakso kattaa kymmenen vuotta tapahtumien välillä, ja sen voi ajatella olevan symbolisesti tuo pimeä yö, joka on Jamesin voimakkaan halun ja lopullisen toteutumisen välillä.
Matkalla on toinenkin merkitys Jamesin elämälle. Lapsuuden unelma, joka nyt on toteutumassa (Jamesin ollessa 16 vuotias) muuttuu painajaiseksi. James muistelee itsekseen kaikkia niitä tunteita, joita isä oli hänessä herättänyt. Hän kokee uudelleen isänsä itsevaltiuden ja määräämisvoiman ja ymmärtää jälleen, miksi tunsi niin suurta vihaa isäänsä kohtaan.
Tarinan ydin on rouva Ramsayn henkinen voima. Se antaa merkityksen kaikelle tapahtuvalle ja näkyvälle teoksessa. Hän vaikuttaa ihmisten kohtaloihin ja esiintyy heidän ajatuksissaan objektina, jota ei voi saavuttaa ellei saavuta totuutta. Subjektin ja objektin kohtaaminen ja yhtenäisyyden luominen sekä todellisuuden luonteen tavoittaminen on myös herra Ramsayn filosofian teorian aiheena.
Rouva Ramsay on sosiaalisen elämän perusta niin seurueen kesken kuin kylälläkin, jossa hän oli tunnettu hyväntekeväisyydestään. Kauneutensa vuoksi hän on ihailun ja halun kohde, mutta myös niiden tuottaja, minkä tekee mahdolliseksi ja oikeutetuksi hänen miehensä tyrannius. Ainoa, joka ei ole rouva Ramsayn lumoissa on herra Carmichael, jonka taiteellinen tajunta estää hänen luovia ajatuksiaan joutumasta emäntänsä ulkonaisen kauneuden johdattelemiksi. Rouva Ramsayn naisellisuutta kuvaa hänen kaipuunsa luontoon, varsinkin hänen oma puutarhansa on hänelle tärkeä. Jaksossa ”Aika kuluu” rouva Ramsayn kuoleman voi nähdä luonnon ja puutarhan villiintymisessä, järjestyksen hajoamisessa, elämän katoamisessa asioista, joista jäljelle jää vain tyhjät muodot.