Tiivistunnelmainen romaani perää sosiaalista vastuuta ja oikeudenmukaisuutta
Toteuttaakseen parhaan ystävänsä unelman Hans Olofsson lähtee vierailulle kaukaiseen Sambiaan. Kotipaikkakunnalle Ruotsiin jää vanheneva isä. Olofssonin visiitti venyy yllättäen kahdeksantoista vuoden mittaiseksi hänen perustettuaan Sambiaan maatilan, jossa hän uskoo voivansa toteuttaa päämääriään paikallisen väestön elämän parantamiseksi.
Hans Olofssonin yhteiskunnalliset ihanteet kyseenalaistuvat rankimmalla mahdollisella tavalla kun selviää, että afrikkalaiset eivät palkitsekaan lännestä saapuneen hyväntekijän vaivoja. Hallitsemalla annettu apu herättää paikallisessa väestössä tunteita, jotka kärjistyvät väkivallaksi.
Sambiassa eläviin eurooppalaisiin tutustuessaan Olofsson havaitsee, että oman edun tavoittelun nimissä jaettua tukea on tarjolla valkoisille veljille ja sisarille. Niin mustien kuin valkoisten toisiinsa kohdistama rasismi on arkipäivän todellisuutta, jota Olofsson ei pääse pakoon.
Elämä Afrikassa vie Hans Olofssonin oman opitun ajatusmaailmansa yksipuolisuuden eteen. Hän väsyy jatkuvaan kaaokseen ja omaan kykenemättömyyteensä ymmärtää sambialaista elämää.
Pitkään Mosambikissa asunut Henning Mankell arvostelee kirjassaan myös kehitysyhteistyötä, jonka tekijöihin hyväuskoisesti palkataan myös itsekkäitä päämääriä raadollisesti tavoittelevia ihmisiä.
Sosiaalista vastuuta ja oikeudenmukaisuutta peräävä Leopardin Silmä (Otava 2004) on tiivistunnelmainen romaani, joka asettaa lukijan eteen ikuiset kysymykset ihmisten välisen yhteiskunnallisen ja taloudellisen tasa-arvon toteutumisen mahdollisuuksista.