Kuka on rajatyöntekijä ja mitä hänen tulee ottaa huomioon?
Rajatyöntekijä on henkilö, joka asuu yhdessä maassa, mutta tekee työtä yleensä päivittäin toisessa maassa. Joskus rajatyöntekijä voi viettää useammankin päivän työntekovaltiossa, mutta hän palaa kotimaahansa vähintään kerran viikossa. Ranska on määrällisesti selvästi suurin rajatyöntekijöiden maa. Ranskassa asuvia ja ulkomailla työssäkäyviä ranskalaisia on maassa reilut 170 000. Suomessakin voi päätyä rajatyöntekijäksi työskennellessään vaikkapa Venäjän, Ruotsin, Norjan tai Viron puolella. Määrällisesti Suomessa asuvia ja muualla töissä käyviä rajatyöntekijöitä on kuitenkin varsin vähän. Asiaan vaikuttanee jo yksin Suomen sijainti ja maantieteellinen muodostus sekä työmarkkinoiden mahdolliset erityisolot.
Työnhakija voi asua esimerkiksi Torniossa, mutta lähteä Ruotsin puolelle Haaparantaan työnhakuun. Saadessaan työpaikan Haaparannasta, työntekijästä tulee niin sanottu rajatyöntekijä, jota koskevat työsuhteen alkaessa rajatyöntekijäsäädökset. Henkilön jäädessä työttömäksi kokonaan tai osoittain työttömyysetuuksien saamista säätelevät joko asuinmaan tai työntekovaltion määräykset. Kannattaa selvittää asia hyvissä ajoin asuinmaan ja/tai työskentelyvaltion työvoimatoimistosta, jotta välttyy ikäviltä yllätyksiltä. Yleensä nimittäin juuri työttömäksi joutuessaan rajatyöläisen elämä saa mutkallisia piirteitä. Päivärahojen laskemisessa, ammattiliittojen käytännöissä sekä yleensäkin etuuksien maksuperusteissa on maiden välillä suuriakin eroja.
Verotus- ja sosiaaliasioissa ongelmakohtia voi ilmetä niin ikään, jos asuin- ja työskentepaikka ovat eri valtioissa. Työntekijä saattaa kokea yllätyksiä myös palkan suhteen. Palkat voivat elää valuuttakurssien muuttuessa ja siten suuret kurssinheilahdukset heilauttavat myös palkkaa äkisti suuntaan kuin suuntaan. Tapaturmien ja sairastapausten kohdalla eri mailla saattaa olla asioista erilaisia tulkintoja, ja siten myös sairasajan palkka tai tapaturmista saatavat korvaukset eivät ole aina itsestäänselvyyksiä.
Rajatyöntekijä on sitoutunut työ- ja asuinpaikkansa takia kahteen eri maahan, joten hänellä on myös kaksinkertaisesti velvotteita. Rajatyöntekijän etuna tai joskus ehkä haittapuolena mainittakoon suuremmat muutokset ympäristön vaihtuessa asuin- ja työympäristön mukana. Suomen ja Ruotsin välisellä rajallahan maan vaihtumista tuskin huomaa, ja kulttuurillisestikin ympäristö ja yhteiskunta ovat hyvin samankaltaiset, mutta etelämmässä, esimerkiksi Ranskan ja Espanjan välisellä rajalla kulttuurierot pilkahtavat kyllä taatusti esiin.