Minkälainen työkulttuuri Arabimaissa on?

Arabimaiden historia on pitkä - esimerkiksi Egyptistä ja Lähi-idän alueilta on löydetty monia varhaisimpia merkkejä ihmiskunnan sivistyksestä. Nykyään Arabimaiden joukossa on niin köyhiä maita kuin äärimmäisen rikkaita öljyvaltioitakin, esimerkiksi Saudi-Arabia. Yhdistävä tekijä ja elämäntapa on islaminusko, joka vaikuttaa myös työelämään monin tavoin. Islaminuskon viisi peruspilaria ovat usko, rukous, almut, paasto ja pyhiinvaellus.

Arabimaissa työsuhteissa tärkeää on molemminpuolinen luottamus. Jos kyse on liikesuhteen rakentamisesta kahden yrityksen tms. välille, on suhteen syntymiselle varattava reilusti aikaa. On valmistauduttava tutustumaan myös toisen osapuolen työnulkopuoliseen elämään ja vastaanotettava vieraanvaraisuutta. Sopimus saattaa syntyä vasta useamman tapaamisen perusteella. Tässä on huomattava ero esimerkiksi Pohjois-Amerikan liikekulttuuriin nähden, jossa bisnestä voidaan tehdä kenen kanssa tahansa.

Aikakäsityksen asteikolla Arabit ovat verrattavissa latinalaisamerikkalaisiin. Myös Arabeille on vierasta yksiaikaisen kulttuurin tarkat aikataulut ja tehtäväorientoituneisuus. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että useimpia länsimaita luonnehtiva jatkuva kiire työelämässä ei luonnehdi Arabimaiden työkulttuuria juuri lainkaan. Pikemminkin vallalla on ajattelu siitä, että jos jotakin ei ole tähän astikaan ollut, niin kyllä se voi vielä hetken odottaa. Asiaan vaikuttaa myös edellä mainittu hyvän suhteen rakentamisen merkitys. Asioita suunnitellaan usein teeman tasolla, ja erilliset projektit vaikuttavat toisiinsa. Työhön liittyvä tieto hankitaan mieluummin suullisesti kuin pöytäkirjoista tai muista kirjallisista dokumenteista.

Islaminusko vaikuttaa myös käytännön työelämään monin tavoin riippuen siitä, kuinka uskonnollisesta valtiosta ja henkilöstä on kyse. Esimerkiksi Turkki huomattavan länsimaistunut islamilainen valtio. Eräs näkyvin tapa osoittaa ovat päivittäiset rukoushetket (viisi kertaa päivässä). Rukoushetkien kanssa päällekkäin ei ole kohteliasta sopia tapaamisia tai kokouksia islaminuskoisten kanssa. Myös ruokakulttuuri on otettava huomioon, sillä muslimit eivät syö sianlihaa eivätkä nauti alkoholia. Neljäviikkoinen Ramadan-paasto saattaa hidastaa työtahtia.

Perhe ja suku ennen kaikkea

Perheellä on suuri vaikutus muslimin elämään, perheellä tarkoitetaan laajennettua perhekäsitystä, jolloin perheeseen kuuluu ydinperheen lisäksi myös sukulaisia. Vanhemmista sukulaisista tulee ottaa mallia, samoin opettajia ja koraanintuntijoita pidetään esikuvina. Perheelle tulee olla ehdottoman lojaali ja perheyritykset ovat tavallisia. Vaikka tietty suorasukaisuus kuuluukin arabimaiden kulttuuriin, käytöksen tulee olla myös kohteliasta, erityisesti vanhempia tai ylempiarvoisia henkilöitä kohtaan. Työelämä ja erityisesti johtavat asemat ovat vielä useimmiten miesten valtakuntaa, vaikka naisiakin on jo Arabimaasta riippuen työelämässä mukana, erityisesti silloin, kun perhe tarvitsee elatukseensa kahden aikuisen tulot. Tosin naisten elämää määräävät tietyt lisäsäännöt. Taloudellisen toimeentulon hankkiminen kunniallisesti on kuitenkin islaminuskon mukaan sekä velvollisuus että suuri hyve, samoin almujen antaminen huono-osaisemmille.

Islaminuskon mukaan fyysisellä maailmalla ei ole muuta mahdollisuutta kuin noudattaa jumalan tahtoa. Ihmisillä sen sijaan on älyä ja valinnan mahdollisuus, ja he tekevät valinnan elää jumalan ohjeiden mukaan. Islaminuskon kokonaisvaltaisuuden vuoksi islaminuskoisen kanssa työskentelevän on tärkeää olla selvillä työpaikan tavoista ja kollegojen uskonnollisuudesta, jotta uskonnosta ei muodostuisi tarpeetonta estettä hyvälle yhteistyölle. Etukäteen valmistautumalla välttää monta tarpeetonta hankaluutta.