Mihin työsopimuksen allekirjoittava sitoutuu?
Työlainsäädännöissä on suuria eroja eri maiden välillä. Siksi työlainsäädännön koukeroihin kannataakin perehtyä huolellisesti maakohtaisesti työnhakuun lähtiessään. Yleensä työsuhteen ehdot sanelee työnantaja ja työntekijän tehtävä on noudattaa niitä. Asioista sovitaan näin kahden osapuolen välillä ja hyvin sovitut säännöt työsuhteen alkuvaiheessa takaavat asianmukaiset työehdot molemmin puolin.
- Työsuhteen ehdot kannattaa käydä huolellisesti lävitse yhdessä työnantajan kanssa. Ulkomaille työnhakuun lähteneen henkilön puuttellinen vieraan kielen taito saattaa jättää työsopimuksen ehdot epäselviksi, eli sopimus kannattaa näin jopa käännättää ennen sen lopullista hyväksymistä, jotta ristiriitatilanteilta vältyttäisiin. Kuinka palkka maksetaan, milloin se maksetaan, kuuluuko työsopimukseen luontaisetuja, miten matkakorvauksiin suhtaudutaan ja majoitusjärjestelyihin &8211; joskus työnantaja saattaa korvata jopa osan niistä, jos asia on otettu puheeksi riittävän ajoissa.
Eri maissa hallitus valvoo useinkin tiiviisti työsuhdeasioita, lakisääteisiä periaatteita työmarkkinoilla noudattaa valtaosa yrityksistä ja työnantajista yleensäkin, mutta markkinoilla on siitä huolimatta kosolti yrittäjiä, jotka eivät piittaa laeista eivätkä näin ollen myöskään minimipalkoista, työajoista, ylityökorvauksista saati lomaoikeuksista. Normaalin työviikon ajankäyttöhän on tavallisesti laissa rajattu 35-39 tuntiin pääsääntöisesti hieman maasta riippuen. Ylitöiden määräkin valvotaan lakien puitteissa. Minimilomaoikeus kuuluu niin ikään jokaiselle, joten näistä kaikista edellä mainituista seikoista on syytä pitää kiinni ja selvittää ne ennen työsopimuksen allekirjoittamista. Muutoin luvassa voi hyvinkin olla suuria pettymyksiä ja oikeuksien kovalla kädellä polkemista.
Työsopimusta allekirjoitettaessa on myös syytä selvittää, mitä maksuja niin työntekijä kuin työnantajakin suorittavat tavallisten säännösten mukaan. Perus- ja lisäeläkemaksut, mahdolliset perheavustukset ja tapaturmista maksettavat korvaukset työnantajan taholta tulee myös huomioida. Näissä asioissa on moni ollut sinisilmäisen luottavainen ja saanut jälkikäteen karvaasti kokea tulleensa loppujen lopuksi laiminlyödyksi.
Irtisanomista ja yleensä työsopimuksen päättämistä varten on eri maissa erilaisia käytäntöjä ja ehtoja. Yleisesti voi sanoa, että tietoa ja ohjeistusta saa puolueettomimmin paikallisista työvoimatoimistoista.
Työsopimus kannattaa vaatia aina kirjallisena, koska on vielä paljon maita, joissa työntekijöitä otetaan työhön pelkän suullisen sopimuksen pohjalta. On sanomattakin selvää, että suullinen sopimus on epävakaampi kuin kirjallinen sopimus, koska ristiriitojen mahdollisesti ilmetessä työntekijällä ei ole minkäänlaista todistusta työnantajan kanssa sovituista säännöistä. Monissa maissa on valitettavasti myös niitä työnantajia, jotka ottavat varsinkin ulkolaisia työntekijöitä palvelukseensa tekemättä asiasta ollenkaan kirjallisia sopimuksia. Jos työnantaja ehdottaa tällaista menettelyä, olisi hälytyskellojen jo syytä soida.