Minkälaisia tehtäviä EU:n elimissä on tarjolla?

Euroopan unioni on moninainen kokonaisuus, jonka varsinaisia toimielimiä ovat neuvosto, komissio, parlamentti, EY-tuomioistuin, ensimmäisen asteen tuomioistuin ja tilintarkastustuomioistuin.

  1. Neuvostossa työskentelee noin 2 700 virkamiestä, joista suomalaisia on 140, komissiossa 24 000 virkamiestä, joista suomalaisten osuus on noin 600, parlamentissa 4 200, joista suomalaisia on noin 155, tuomioistuimessa 1 000, joista suomalaisia on 45 ja tilintarkastustuomioistuimessa 550, joista suomalaisia on noin 20. Muissa EU:n toimielimissä &8211; kuten komiteoissa &8211; 750 henkeä, joista suomalaisten osuus on noin 35. Kaikkiaan yhteensä 33 000 virkamiehen joukossa on noin tuhat suomalaista työntekijää.
EU:n eri toimielinten virkoihin ja lyhyempiaikaisiin työpaikkoihin järjestetään hakuja vuosittain, pidetään ns. rekrytointikilpailuja, koulutetaan eri maissa eri tehtäviin ja otetaan harjoittelijoita opiskelijoiden ja vastavalmistuneiden joukosta. Harjoitteluohjelmien ja lyhyempiaikaisten työsuhteiden kautta saakin EU:n toimielimissä arvokasta työkokemusta ja usein tie vakinaisempiin ja pitempiaikaisiin EU-virkoihin käy juuri harjoittelupaikkojen ja muiden vastaavien paikkojen kautta.

EU:n toimielimissä olevista avoimista viroista, harjottelupaikoista ja käytännön hakumenettelyistä saa parhaiten tietoa EU:n virallisislta kotisivuilta Internetistä, missä paikkatarjontaa päivitetään ja pidetään hyvin ajantasalla kaiken aikaa. Euroopan unionin Virallisessa lehdessä on myös avoimet työpaikkatiedot yksityiskohtineen esillä.

EU-toimielimiin työhön hakeutuessa edellytetään tavallisesti hyvää EU:n asioiden ja rakenteen tuntemusta ja toimintatapoihin perehtyneisyyttä. Mikäli suunnittelee hakeutuvansa töihin johonkin EU:n toimielimeen, valmistautuminen on syytä aloittaa Suomessa jo hyvissä ajoin. Kansalais- ja työväenopistojen EU-kurssit tarjoavat usein perustietoutta EU:n järjestelmän alueelta, aiheesta on laajasti kirjallisuutta, johon kannatata perhetyä huolellisesti ja myös yliopistojen EU-opiskelukokonaisuudet ja kurssitarjonta saattaa olla hyödyksi.

Koska EU-töissä käytössä ovat kaikki EU:n viralliset kielet, on kielitaitoon ja mahdollisimman monen EU-kielen osaamiseen syytä panostaa. Tavallisesti työpaikkaan hakeutuessa ehdottomana edellytyksenä pidetään oman äidinkielen hyvän kirjallisen ja suullisen hallinnan lisäksi ainakin kahden vieraan kielen kohtuullista kirjallista ja suullista taitoa.

EU-virat on jaoteltu ura-alueisiin, joita ovat johto-, suunnittelu- ja asiantuntijatehtävät sekä tutkimustehtävät ja tietotekniikan, tullihallinnon, varainhoidon, kirjanpidon tai kilpailunäkökohtien alojen tehtävät sekä yksikön sihteerin, henkilösihteerin/assistentin tehtävät tai hallintoon liittyvät avustavat toimet. Palveluhenkilöstö kuten vahtimestarit ja autonkuljettajat ja tutkimushenkilökunta muodostavat myös omat ura-alueensa. Palkkatasot määräytyvät ura-alakohtaisesti.

Toimenkuvien kirjo on siis varsin moninainen ja hakeutuminen tietyn alan tehtäviin edellyttää tavallisesti myös kyseisen alan koulutusta. Pelkällä kielitaidolla ja EU-tuntemuksella ei voi vielä päästä kovinkaan pitkälle. Korkeakoulututkinnot ja ammattitutkinnot löytyvät useimmiten virkojen ja lyhempiaikaisten täytettävien paikkojen hakuvaatimuksista.

EU-elimissä on kuitenkin muun muassa paljon kielenkääntäjiä ja tulkkeja, jotka toimivat freelance-pohjalla ja tekevät töitä satunnaisesti. Heidän jouksosaan on myös sellaisia kielitaitureita, jotka ovat pelkällä vahvalla yleistietämyksellään ja kielitaidollaan pystyneet hoitamaan tehtäviään menestyksekkästi. Tämä edellyttää usein kuitenkin vuosien ulkomailla oleskelua tai vastaavaa tarvittavan kielitaidon hankkimiseksi.

EU:n sisällä olevat työpaikat täytetään tavallisesti ns. avoimien kilpailujen kautta, joista ilmoitetaan mm. suurimmissa päivälehdissä. Ne, jotka läpäisevät moniosaiset kilpailut, pääsevät yleensä niin sanotulle varallaololistalle, jolta varsinaiset työntekijät valitaan paikkojen eri elimissä vapautuessa. Listat ovat voimassa muutaman vuoden, joten työnhakija saattaa joutua odottelemaan pitkään huomatakseen lopulta, että vaikka hän karsinnat läpäisikin hyvin arvosanoin ja pääsi mahdollisesti listalle, ei paikkaa kuitenkaan myönnetty.

Valtioneuvoston EU-sihteeristö valmentaa halukkaita kilpailuja varten. Hakijoiden valmiuksia pyritään näin parantamaan sekä suullisten ja kirjallisten harjoitusten avulla. Valmennus on tavallisesti Internetin välityksellä tapahtuvaa eli varsinaista lähiopetusta ei järjestetä.

EU-toimielinten avoimien paikkojen hakukilpailussa käyminen on jo itsessään kokemuksenarvoista ja suositeltavaa. Saahan siitä arvokasta kokemusta, joka on hyödyksi varsinkin, jos aikoo tosissaan pyrkiä uudelleen EU-virkaan tulevaisuudessa. Harva onnistuu ensi yrittämällä.

  1. Hakijan kannattaa kuitenkin pitää jo hakuprosessin käynnistyessä mielessä, että kokeet valintaprosesseineen ja arviointeineen ovat varsin pitkällinen prosessi ja yhden kilpailun eteneminen vaihe vaiheelta &8211; kirjallisten ja suullisten kokeiden kautta arviointeihin &8211; saattaa hyvinkin kestää lähes vuoden verran.
Eri oppilaitoksista vastavalmistuneille EU-työpaikasta kiinnostuneille lyhytaikaiseen paikkaan hakeutuminen on paljon helpompaa harjoitteluohjelmien kautta. Harjoittelu on usein palkatonta tai siitä maksetaan vain miniminmukainen korvaus, mutta saatu työkokemus on sitäkin arvokkaampaa, joten EU-harjoitteluun hakeutumista kannattaa hyvinkin harkita ulkomaille töihin lähtöä suunnitellessaan.