Kreivin ajan kenraalikuvernööri

Kreivi Per (Pietari) Brahe (1602 - 80) toimi Suomen kenraalikuvernöörinä eli Ruotsin vallan korkeimpana edustajana maassamme vuosina 1637 – 40 ja 1648 – 1654. Brahe muistetaan tarmokkaana ja aikaansaavana miehenä, joka kehitti paljon oloja Suomessa. Muuten varsin ankaran vuosisadan puitteissa Brahen aikaa on pidetty onnellisena aikana maassamme. Tästä on juontunut sanonta ”kreivin ajasta”, jolla tarkoitetaan edelleen hyvää ja suotuisaa aikaa.

Brahe varttui ylhäisaatelisessa perheessä ja ajan tavan mukaan hänet lähetettiin Eurooppaan opiskelemaan. Hän opiskeli yliopistossa lakitiedettä ja teologiaa sekä miekkailua, tanssia, kieliä ja musiikkia. Nämä olivat taitoja, jotka aatelismiehen kuului hallita.

Brahesta tuli valtioneuvos 1630 ja oikeuslaitoksen johtaja (valtakunnandrotsi) 1641. Hän toimi myös rintamakomentajana Kustaa II Aadolfin joukoissa ja oli mukana kuningatar Kristiinan holhoojahallituksessa 1641 - 1644. Myöhemmin hän istui myös Kaarle XI:n holhoojahallituksessa 1660 – 1672. Brahe oli kahdesti naimisissa, mutta ensimmäisen avioliiton lapsista kaikki kuolivat ennen häntä. Toinen avioliitto oli puolestaan lapseton.

”Kreivin aika” Suomessa

Kannattaessaan pikaista rauhansolmimista 30-vuotisen sodan rintamalla Brahe edusti holhoojahallitukselle vastakkaista oppositiolinjaa. Tämän johdosta hän sai 1637 nimityksen Suomen kenraalikuvernööriksi ja asettui puolisoineen Turkuun. He asuivat Turun linnassa, missä toimi myös kenraalikuvernöörin virasto. Brahen vastuulla oli koko Suomen hallinto, johon kuuluivat verotus, oikeuslaitos ja sotaväen hoito.

Brahen ja hänen puolisonsa Kristiina Katariina Stenbockin aikana Turun linnaa kohennettiin ja siellä vietettiin vilkasta seuraelämää. Brahe oli myös hyvän ruuan ystävä, joka julkaisi keräämistään resepteistä keittokirjan. Kun Kristiina -puoliso kuoli Turun linnassa 1650, maassamme vallitsi syvä suru.

Kenraalikuvernöörinä Brahe tutustui Suomen oloihin perusteellisesti ja teki matkoja maassamme. Hän alkoi rakennuttaa maanteitä ja majataloja, joista matkustajat saisivat kyydin eteenpäin. Brahe järjesti myös postireittejä tiedonkulun tehostamiseksi. Brahen aikana perustettiin joukko uusia kaupunkeja, joita ovat Hämeenlinna, Savonlinna, Sortavala, Lappeenranta, Raahe, Kristiinankaupunki, Kajaani, Kuopio ja Brahea (Lieksa). Hänen toimestaan myös Helsinki muutettiin nykyiselle paikalleen. Kaupunkien perustamisen tarkoituksena oli elinkeinoelämän vilkastuttaminen.

Brahen merkittävin saavutus kenraalikuvernöörinä oli yliopiston saaminen Turkuun 1640. Hän oli ollut hankkeessa tarmokkaasti mukana ja aikonut jopa perustaa yliopiston itse, ellei sitä muuten saataisi. Brahe toimi myös yliopiston pitkäaikaisena kanslerina aina kuolemaansa (1680) asti. Kanslerin tuli huolehtia akatemian ja valtiovallan välisistä suhteista. Kanslerit asuivat Ruotsissa ja vierailivat ainoastaan ajoittain yliopistossa.

Kenraalikuvernöörinä Brahe oli pidetty ja alamaisten parasta tahtova mies, jonka suomalainen rahvas otti ystäväkseen. Hän kirjoittikin Suomen virkakautensa lopuksi: ”minä olin maahan ja maa minuun varsin tyytyväinen”. Kotikreivikunnassaan Visingsborgissa Brahe rakennutti myös kaksi linnaa ja piti omaa armeijaa. Lisäksi hän perusti pienteollisuutta ja koulun saarelle, joka hänellä oli Vätternissä.