Mistä kaikesta syntyi talvisodan henki?
Talvisodan alkaessa 30.11.1939 vallitsi epävarmuus siitä, miten innokkaasti kaikki suomalaiset taistelisivat. Sisällissodan perintönä työväestössä eli vahva oppositiohenki, ja epäiltiin, että sota sosialistista Neuvostoliittoa vastaan tuntuisi monista suomalaisista vastenmieliseltä.
Oli siis yllätys, kuinka yksimielisinä suomalaiset talvisotaan lähtivät. Tähän vaikuttivat osin vihollisen toimet. Talvisota alkoi Neuvostoliiton asutuskeskuksiin suuntaamilla pommituksilla. Siviiliuhreja pidettiin kestämättöminä, eikä tällaiseen sodankäyntiin kykenevä valtio herättänyt myötätuntoa.
Monille nuorille sotilaille vanhat, vuodesta 1918 kumpuavat ristiriidat olivat jo etäinen asia. Osa heistä ei ollut tuolloin vielä syntynytkään. Sen sijaan koulussa ja armeijassa opitusta isänmaallisuudesta seurasi luontevasti myös maanpuolustustahto sodan aikana. Kommunistien toiminta oli laitonta, mutta sosialidemokraatit olivat nousseet hallitukseen jo vuonna 1926. Suuri osa työväestöstä koki siis olevansa osa suomalaista yhteiskuntaa talvisodan alkaessa.
Talvisodan leimaa antava ja jälkikäteen ahkerasti muistettu piirre on, että suomalaiset taistelivat yksin. Ulkomaisia vapaaehtoisia tuli maahan, ja muiden maiden avusta keskusteltiin, mutta ennen sodan päättymistä 13.3.1940 apua ei tullut. Sen sijaan ulkomainen lehdistö oli erityisen kiinnostunut pienen pohjoisen maan taistelusta suurvaltaa vastaan, koska maailmansodan muilla näyttämöillä oli tuolloin hiljaista.
Yksinäinen taistelu herätti suomalaisissa myös katkeruutta ja epätoivoa, mutta usein se nähtiin lähes raamatullisena Daavidin ja Goljatin yhteenottona. Monille oikeistomielisille suomalaisille Neuvostoliitto ja sen yhteiskuntajärjestelmä edustivat kaikkea pahaa, joten sen taholta tullut hyökkäyskin tulkittiin hyvän ja pahan taisteluksi. Suomen sanottiin sotivan koko länsimaisen sivilisaation, ja ennen kaikkea kristinuskon puolesta.
Tavalliset sotilaat eivät ehkä ajatelleet olevansa ristiretkeläisiä, mutta silti heidän taistelumoraalinsa oli korkea. Rintamakarkuruutta ja kieltäytymistä asepalveluksesta ei esiintynyt juuri lainkaan. Monien sotilaiden tärkein syy taistelemiseen oli huoli kodista ja kotirintamasta.
Talvisota oli ns. ”hyvä sota”. Neuvostoliiton sotaa edeltäneet aluevaatimukset nähtiin yleisesti oikeudettomina. Neuvostoliitto oli hyökkääjä, vaikka itse yritti muuta väittää. Se pommitti asutuskeskuksia ja pommituksissa sai surmansa viattomia siviilejä. Suomalaisten sotiminen oli puolustussotaa, jota myös maailmalla ihailtiin.