Ruotsin suurvalta-ajan loppunäytös
Suuri Pohjan sota (1700 – 1721) tunnetaan sotana, jota Ruotsi-Suomen kuningas Kaarle XII kävi Tanskaa, Puolaa ja Venäjää vastaan. Sodan lopputuloksena Ruotsi menetti suurvalta-asemansa Itämeren piirissä.
Sodan alku
Helmikuussa 1700 Puola hyökkäsi Ruotsin kimppuun Liivinmaalla ja Tanska Holsteinissa. Nuori kuningas Kaarle XII pakotti Tanskan kuitenkin pian rauhaan. Syyskuussa tsaari Pietari I hyökkäsi puolestaan Inkerinmaalle. Narvan taistelussa 20.11.1700 ruotsalaiset saavuttivat voiton venäläisistä. Seuraavaksi Kaarle XII marssitti joukkonsa Puolaan pakottaen August II:n lopulta 1706 luopumaan kruunustaan.
Tällä välin Pietari I oli valloittanut Viron, valtaosan Liivinmaasta ja ottanut haltuunsa Inkerin. Nevan suistoon alettiin rakentaa 1703 linnoituksella suojattua kaupunkia, jonka nimeksi tuli Pietari. Selvitettyään tilanteen Puolassa, Kaarle XII päätti hyökätä 1708 Venäjän kimppuun sivustalta valloittaakseen Moskovan. Sotaretki ei kuitenkaan onnistunut, sillä venäläiset hyödynsivät ns. poltetun maan taktiikkaa. Venäläisten hävittäessä kaiken Kaarlen joukot eivät saaneet elintarviketäydennyksiä. Lopulta Kaarle XII ryhtyi taisteluun venäläisten kanssa Pultavan edustalla 1709. Ruotsalaiset voitettiin ja Kaarle itse pakeni haavoittuneena Turkin puolelle.
Sodasta kohti rauhaa
Turkissa Kaarle XII onnistui taivuttelemaan sulttaanin sotaan Venäjää vastaan. Tällä ei ollut kuitenkaan ratkaisevaa merkitystä kokonaistilanteen kannalta. Venäjä oli vallannut Baltian ja vuosina 1710 – 1716 venäläiset miehittävät Suomen. Tätä on kutsuttu isonvihan ajaksi. Poliittisen tilanteen heikkeneminen pohjoisessa pakotti Kaarle XII:n lopulta palaamaan Ruotsiin. Hän palasi ratsastaen halki Euroopan ja saapui Saksasta laivalla Tukholmaan joulukuussa 1715.
Keväällä 1718 Kaarle XII aloitti rauhanneuvottelut Pietari I:n kanssa. Parantaakseen asemiaan neuvottelupöydässä Kaarle lähti valtaamaan kuitenkin Norjaa. Tuon sotaretken aikana Kaarle XII kaatui 30.11.1718 Fredrikstenin linnan piirityksessä. Häntä ammuttiin päähän, mutta varmaksi ei ole voinut todistaa, tuliko kuula omien vai vihollisten joukosta. Taistelevien joukkojen sotaväsymys oli tuossa vaiheessa joka tapauksessa suuri.
Kaarle XII:n kuoleman myötä kuninkaaksi tuli lopulta hänen sisarensa mies, Hessenin prinssi Fredrik I. Uudella 21.2.1719 annetulla hallitusmuodolla valta siirtyi säädyille. Ruotsi solmi 1720 rauhan Englannin, Tanskan ja Preussin kanssa luopuen Etu-Pommerista ja Bremen-Verdenistä. Venäjän kanssa päästiin rauhaan viimein 30.8.1721. Uudenkaupungin rauhassa Ruotsi luovutti Venäjälle Kaakkois-Suomen ja kaikki Baltian omistuksensa.Rauhanteon tuloksena Ruotsi menetti suurvalta-asemansa ja Venäjä nousi Pohjois-Euroopan johtavaksi valtioksi. Todennäköisesti suurvalta-aika olisi päättynyt ennemmin tai myöhemmin, sillä Ruotsi-Suomi oli liian pieni, köyhä ja hajanainen säilyttääkseen tämän aseman. Itsevaltaisen kuninkuuden aika päättyi myös suuren Pohjan sodan myötä.