Vuosikymmeniä kestänyt vallankumous
Teollisen vallankumouksen kotimaa on Englanti, jonka kutomoteollisuuden nopean muutoksen 1700-luvun lopulla ja 1800-luvun alussa sanotaan käynnistäneen uuden vaiheen talouden kehityksessä. Höyrykone energian lähteenä ja uudenlainen tehdasjärjestelmä mullistivat tekstiiliteollisuuden, ja kehitys levisi muillekin teollisuuden aloille ja muihin maihin.Teollinen vallankumous on kuitenkin, kuten iskevät nimet yleensäkin, harhaanjohtava kuvaus teollistumisprosessista. Jotta teknologian kehitys saattoi vaikuttaa niinkin radikaalisti muuhun talous- ja yhteiskuntaelämään, muutokselle täytyi olla muitakin edellytyksiä. Englanti oli teollisen vallankumouksen kynnyksellä muuta Eurooppaa kaupungistuneempi, ja sen taloudelliset ja poliittiset olot olivat huomattavan vakaat.
Väestölliset tekijät olivat keskeisessä roolissa teollistumisen alkuvaiheessa: työvoimaa täytyi olla saatavilla, ja työvoiman piti myös pystyä liikkumaan tarpeen mukaan työn perässä, tai olla jo valmiiksi uusien teollisuuskeskusten lähettyvillä.Teollinen vallankumous käsitteenä saattaa vielä jossain määrin sopia Englannin tilanteeseen, mutta muualla Europassa ja varsinkin Euroopan ulkopuolella on vaikeaa määrittää, milloin teollinen vallankumous tarkkaan ottaen alkoi, ja miten eri maiden kehitystä olisi tulkittava teollisen vallankumouksen kehyksessä. Kiistatonta kuitenkin on, että 1800-luvun kuluessa teollinen tuotantomuoto ja siihen liittyvät taloudelliset, sosiaaliset ja poliittiset ilmiöt levisivät eri puolille maailmaa.
Teolliseen vallankumoukseen liitetään usein monia sosiaalisia ongelmia: työläisten asuttamat ahtaat slummit, epäterveelliset työolot tehtaissa ja runsas lapsityövoiman käyttö. Onkin totta, että nopeasti kasvavissa kaupungeissa varsinkin köyhempien ihmisten asumistaso oli usein alhainen, ja työsuojelu oli ensimmäisissä vähäistä. Samoin lapsityövoima oli yleistä niin kaupungeissa kuin maaseudullakin: aikana, jolloin vain osa lapsista sai pitemmän aikaa kouluopetusta, oli luontevaa ottaa lapsetkin mukaan töihin.Kehittyvän talouden oloissa törmäsivät useinkin talouden ja tekniikan vaatimukset ja inhimillinen sietokyky. Työvoimaan liittyvää lainsäädäntöä kuitenkin myös kehitettiin jatkuvasti, ja kaupunkien työväestön asema oli yhteiskunnallinen kysymys. Kaupunkien työläisten elinoloja moitittiin kurjiksi, mutta heidän yleinen elintasonsa oli usein kuitenkin korkeampi kuin maaseudulla. Ei siis ole vain yhtä totuutta siitä, mitä teollinen vallankumous merkitsi ihmisille.