Mitä viikingeistä tiedetään nykyään?
Viikinkiaika ajoittuu n. vuosiin 800-1050. Viikinkien vaikutusalue ulottui koko Eurooppaan ja laajemmallekin. Tiedot viikinkien elämästä, kulttuurista ja yhteiskunnasta ovat kuitenkin hyvin puutteellisia, sillä viikingit eivät jättäneet jälkeensä juurikaan kirjallisia jälkiä. Viikinkiyhteiskunta toimi lähes yksinomaan suullisella pohjalla, vaikka he toki kirjoitustaidon hallitsivatkin. Viikinkien kirjoitus oli kreikkalaisiin/latinalaisiin esikuviin perustuvaa riimukirjoitusta, ja suoraviivaiset aakkoset kaiverrettiin suoraan puuhun. Taitoa käytettiin perin vähän, lähinnä uskonnollisiin tarkoituksiin, kuten kiviin hakattuihin muistokirjoituksiin.
Kattavin viikinkien kulttuuria ja yhteiskuntaa kuvaava aineisto on Islannista ja Norjasta säilynyt saaga-aineisto. Saagat ovat peräisin viikinkiajalta, mutta kirjallisen muotonsa ne saivat vuosisatoja myöhemmin. Aineistoa ei voida pitää suoraan viikinkien laatimana, vaan sitä tutkittaessa tulee ottaa huomioon eri teksti- ja kulttuurikerrostumat.
Kuvauksen määritelmät eivät ole kovinkaan tarkkoja, mutta parempaakaan viikinkien yhteiskuntaa ja kulttuuria kuvaavaa aineistoa ei ole olemassa.
Saagoja ajallisesti ja paikallisesti tarkempaa viikinkejä koskevaa tietoa saa länsimaisista kronikka- ja anaalimerkinnöistä. Tietoa viikingeistä on Britteinsaarilta, frankkivaltakunnasta ja esim. Fuldan ja Xantenin benediktiiniläisluostarien vuosikirjoissa. Merkinnät koskevat kuitenkin vain viikinkien alueelle tekemiä ryöstö- ja hävitysretkiä. Näistä kuvauksista on jäänyt kuva viikingeistä julmina ja sotaisina barbaareina.
Juuri muita historiankirjoituksen nimen ansaitsevia kirjoituksia ei viikingeistä ole kirjoitettu. Mainita voisi vielä Adam Bremeniläisen kirjoittaman Hampurin piispojen historian vuodelta 1075, joka syntyi tanskalaisten viikinkien asuinaleilla vain muutama vuosikymmen varsinaisen viikinkiajan jälkeen.
Bysanttilaisissa, venäläisissä, arabialaisissa sekä muissa itämaisissa lähteissä on hieman monipuolisempi kuva viikinkien toimista. Joissakin kirjoituksissa kuvataan viikinkien retkiä Venäjällä sekä kauppamatkoja arabien hallitsemille alueille. 1100-luvulla koottu Nestorin kronikka on yksi merkittävimmistä lähteistä. Kronikassa kerrotaan venäläisvaltioiden muotoutumisesta ja viikinkien osuudesta siihen.
Kirjallinen aineiston anti viikingeistä on jo hyvin pitkälle hyödynnetty, toki muutettaessa lähestymistapaa vanhoihin lähteisiin voidaan vielä löytää uusia näkökulmia. Paljon enemmän uutta tietoa viikingeistä pystyy kuitenkin tarjoamaan arkeologia. Monet löydökset ovatkin vahvistaneet aiemmin epävarmoina pidettyjä olettamuksia.