Kuka Kopernikus oli?
Hän oli ensimmäinen uuden ajan tiedemies, joka esitti, ettei Maa ole paikallaan pysyvä maailman keskus, jota muut taivaankappaleet, aurinko mukaan lukien, kiertävät. Vaan Kopernikus väitti, että Maa kiertää aurinkoa. Lisäksi hän myös esitti Maan pyörivän akselinsa ympäri. Omana aikanaan Kopernikuksen ajatuksia Maan liikkumisesta pidettiin terveen järjen ja Raamatun vastaisina, jopa vaarallisina ajatuksina. Ehkä tästä johtui Kopernikuksen valitsema julkaisuajankohta pääteokselleen De revolutionibus orbium coelestium. Teos julkaistiin hänen kuolinvuotenaan 1543. Ennen pääteostaan hän oli julkaissut vuonna 1530 Commentarioluksen , joka sisälsi selonteon hänen laatimastaan maailmanjärjestyksestä. Ajatukseensa planeettojen harmonisesta ympyränmuotoisesta liikkeestä, Kopernikus oli ottanut vaikutteita, ihailemiltaan antiikin Kreikan filosofeilta Platonilta ja Pythagorakselta ja hänen koulukunnaltaan pythagoralaisilta. Omana aikanaan Kopernikuksen opeille löytyi vastustajia sekä protestanttien että katolisten piiristä. Uskonsodan ollessa kiivaimmillaan vuonna 1616, katolinen kirkko julisti Kopernikuksen opit pannaan.
Kopernikuksen järjestelmä kyseenalaisti ja samalla myös yksinkertaisti kilpailevan Ptolemaioksen, eli maakeskeisen järjestelmän. Erityisesti Kopernikuksen kaksijakoiseen maailmankaikkeuteen, jossa aurinko oli taivaallisten ja Maa ”raskaiden” kappaleiden keskuksena liittyi loogisia heikkouksia. Myöhemmin erityisesti tähtitieteilijä Johannes Keplerin (1571-1630) elämäntyö sai virikkeitä Kopernikuksen maailmanjärjestelmästä ja etenkin sen ristiriidoista. Kopernikaalisen maailmankuvan lopullinen vahvistaminen jäi Galileo Galilein (1564-1642) tehtäväksi. Kopernikuksen väitteet olivat välttämätön edellytys fysikaalisen maailmankuvan muodostumiselle.