Ihminen on toiselle ihmiselle susi
Hobbes oli ontologinen materialisti. Ontologisen materialismin mukaan todellisuus koostuu pelkästään aineellisista osasista. Mitään henkistä ei ole olemassa, eikä tarvita selittämään ihmisen tai todellisuuden toimintaperiaatteita. Hobbesin mukaan ajattelu oli vain mekaanista toimintaa, kuten ihmisruumiin toiminta muutenkin. Ajattelu palautui partikkeleiden liikkeeksi aivomateriassa.
Hobbesia on pidetty osiltaan nykyisen tekoälyn ennakoijana. Nykyisin häntä pidetäänkin komputationalistisen mielenteorian edustajana. Komputationalismi perustuu ajatukseen aivoista tietokoneen kaltaisena koneena. Tiedon käsittely on tämän ajatuksen mukaan symbolien manipulointia. Ongelmiin Hobbes ajautui yrittäessään selittää, mistä ajattelun sisältö on peräisin, jos kaikki on vain mekaanista symboleilla laskemista.
Hobbes pohjasi myös yhteiskuntateoriansa materialismilleen. Hobbesin yhteiskuntateoria perustuu alkutilanteeseen, jossa ei ole vielä järjestäytynyttä yhteiskuntaa. Tätä Hobbes kutsuu luonnontilaksi. Luonnontila oli ”kaikkien sotaa kaikkia vastaan” ja jokaisen henki ja omaisuus oli jatkuvasti vaarassa. Ihmiset muodostivat yhteiskuntasopimuksen saadakseen voimaan yhteiset lait ja säännöt. Yhteiskuntasopimuksessa ihmiset joutuivat kuitenkin luopumaan joistakin vapauksistaan ja valta luovutettiin suvereenille, jonka valta on jakamaton. Hobbes ajatteli, että vain jakamaton valta pystyy takaamaan yhteiskuntarauhan, sillä jaettu valta, johtaa aina valtataisteluun osiensa välillä. Vallankumous ja nousu hallitsijaa vastaan oli Hobbesin mukaan oikeutettu, jos se onnistui. Tällöin hallitsija oli epäonnistunut tehtävässään valvoa lakia ja pitää yllä yhteiskuntarauhaa.
Hobbesin ihmiskuvaa pidetään yleisesti ottaen melko pessimistisenä. Luonnontilassa ihminen oli taipuvainen hyökkäämään toista ihmistä vastaan. Hobbes ei kuitenkaan ajattele, että kaikki ihmiset olivat luonnostaan pahoja, vaan että luonnontilassa ihmisten pimeä puoli pääse helpommin valloilleen.