Mitä tarkoittaa ontologinen idealismi?
Ontologisen idealismin mukaan kaikki oleva on perimmiltään henkeä tai ei-aineellista. Idealisti voi ajatella, että kaikki kokemamme todellisuus on henkeä tai, että kaikki aineellinen voidaan palauttaa (redusoida) ei-aineelliseen tai henkeen.
Platonin (n. 428-348 eaa) ontologinen idealismi on yksi kuuluisimmista idealismin muotoiluista. Platonin mukaan todellisuus on jaettavissa kahteen kategoriaan: Havaittavaan todellisuuteen ja ideamaailmaan. Todelliset oliot sijaitsevat Platonin ideamaailmassa ja havaitsemamme oliot ovat vain tietynlaisia heijastumia tuosta ideamaailmasta.Eräs idealistinen käsitys on käsiterealismi. Tämänkin ajatuksen tausta on Platonin ideaopissa. Käsiterealismi pyrkii vastaamaan siihen miten sanat saavat merkityksensä. Perinteinen vastaus on ollut, että sanat saavat merkityksensä kohteestaan, eli objektista, johon sanalla viitataan. Tästä seuraa, että jokaisella sanalla täytyy olla viittauksen kohde. Yksilöihin viittaavien sanojen kohdalla tämä ei tuota sekaannuksia. Ongelmat liittyvät abstrakteja käsitteitä kuvaaviin sanoihin. Mihin tällaiset sanat viittaavat? Tähän ongelmaan käsiterealismi yrittää antaa vastauksen. Mihin esimerkiksi punaisuuden voidaan ajatella viittaavaan? Luonnollista olisi ajatella, että punaisten olioiden joukkoon, seuraava looginen askel olisi todeta, että jotta voimme käsittää punaisuuden on oltava olemassa jokin riippumaton punaisten olioiden joukko johon se viittaa. Täten käsiterealismi on yksi ontologisen idealismin muoto.
Ontologinen idealismi saa matematiikan filosofiassa kannatusta vielä tänäkin päivänä. Tässä ajattelussa lukujen ajatellaan sijaitsevan jossakin meistä riippumattomassa todellisuudessa.