Mitkä ovat Locken filosofian keskeisimmät teemat?

John Locke (1632-1704) vaikutti monella filosofian eri alueella, tietoteoriasta valtioteoriaan. Filosofiassaan hänelle oli tyypillistä etsiä vaikeisiin ongelmiin kompromisseja, jotka eivät olleet teoreettisesti tyydyttäviä, mutta jotka edustivat ”terveen järjen” mukaista ratkaisua. Hänen pääteoksensa teoreettisen filosofian alueella oli An Essay concerning Human Understanding (1690) ja valtioteorian Treatises on Government (1689). Lisäksi Locke kirjoitti mm. uskonnollisista kysymyksistä.Locken mukaan ihmismielessä ei ole synnynnäisiä ideoita, vaan kaikki tieto tulee kokemuksesta, joko aistihavainnon perusteella tai ajattelemalla rationaalisesti. Ideat jakaantuvat yksinkertaisiin ja kompleksisiin. Yksinkertaisiin ideoihin (mm. tietty väri ja tunto) ei liity toista ideaa, kuten kompleksisiin. Locke myös erotti toisistaan primaariset ja sekundaariset kvaliteetit. Primaariset kvaliteetit (mm. ulottuvuus ja liikkuvuus) kuuluvat kaikille materiaalisille olioille, kun taas sekundaariset ovat objektiin liittyviä voimia (mm. maku, haju ja väri).

Locken tieto-opin ongelmana on, ettei hän pystynyt edes tyydyttävästi ratkaisemaan, kuinka ihminen voi omata tietoa muustakin kuin oman mielensä ajatussisällöistä. Berkeley päätyikin sanomaan, että tosiasiassa emme voikaan havaita muita kuin ideoita. Locke tosin väittää, että tieto on kahden idean välisen yhteensopivuuden huomaamista, mutta tämä väite johtaa juuri Berkeleyn kaltaiseen idealismiin. Niinpä Locke kumoaa oman väitteensä sanomalla, että kaikkien yksinkertaisten ideoiden täytyy sopia yhteen olioiden kanssa: hän uskoo että ideoilla on syynsä ideoiden ulkopuolella. Ongelmana on, että Locke ei selitä kuinka tämä voitaisiin tietää kokemuksen perusteella, jos kokemuksemme koskee vain aistihavaintoa tai järjen päätelmiä. Hume vei empirismin loogiseen päätepisteeseensä kieltämällä, että voisimme tietää mitään ideoiden syistä.

Locken valtioteoriaan kuuluu oletus luonnontilasta, joka perustuu luonnon lakiin. Luonnontilassa ihmiset elivät kaikin puolin onnellisesti ”järjen mukaisesti”, ilman poliisia tai tuomioistuinta. Tuolloin kaikki ihmiset olivat yhdenvertaisia, eikä kukaan ihminen ollut riippuvainen toisen tahdosta. Vaikka suurin osa ihmisistä eli luonnontilassa, oli myös ihmisiä jotka eivät noudattaneet luonnon lakia. Ihmisellä oli luonnontilassa ollessaan esimerkiksi oikeus surmata varas, jos tämä oli viemässä hänen omaisuuttaan ja rikkoi siten luonnon lakia. Luonnontila jätetään silloin kun ihmiset tekevät sopimuksen hallituksen perustamisesta. Locken mukaan luonnon laki on edelleen voimassa, vaikka ihmiset ovat jättäneet luonnontilan: oikeudenkäyttö on periaatteessa kuitenkin siirretty valtiolle. Myös valtioiden välisissä suhteissa luonnon laki on voimassa.

Omaisuus on keskeistä Locken valtiofilosofiassa. Ihmiset liittyvät yhteiskunniksi ja alistuvat tottelemaan hallitusta pääasiassa siksi, että valtio voi parhaiten suojella ihmisten omaisuutta. Luonnontila ei tässä suhteessa ole yhtä onnistunut ratkaisu. Tärkeätä Locken valtioteoriassa on se, että valtiovallalla ei ole jumalallista auktoriteettia kansalaisiin nähden, vaan hallituksen oikeus hallitsemiseen perustuu yhteiskuntasopimukseen. Periaatteessa yhteiskuntasopimus koskee vain niitä henkilöitä, jotka ovat tehneet sopimuksen: isien tekemä sopimus ei velvoita poikia. Yhteiskuntasopimus on luonnollisesti myytti, joka takaa hallituksen oikeuden hallitsemiseen.

John Locke kuuluu sekä tietoteoriansa että valtioteoriansa puolesta kaikkein vaikutusvaltaisimpiin filosofeihin. Erityisen paljon Locke vaikutti Yhdysvaltain ja Ison-Britannian valtiosääntöihin.

Lisätietoja: http://plato.stanford.edu/entries/locke/