Mitkä ovat Platonin filosofian keskeisimmät teemat?

Platon (427-347 eKr) jätti jälkeensä monipuolisen teoskokoelman. Platonin merkittävimpiin teoksiin luetaan Valtio , Pidot , Timaios ja Lait. Teokset ovat kirjoitettu dialogien muotoon ja dialogien keskeisessä roolissa oli usein toinen filosofi, Sokrates. Dialogit ovat varmasti suurimmilta osiltaan fiktiivisiä, ne eivät siis olleet aidon keskustelutilanteen kuvausta. Dialogien kirjalliset ansiot ovat erittäin suuret ja juuri Platonin taitavuus kirjailijana asettaa kysymyksen: missä määrin dialogeissa yleensä Sokrateen esittämät ajatukset todella heijastavat myös Platonin omia käsityksiä. Platonin usein harjoittama ironia tekee tästä kysymyksestä erityisen vaikean, joten lopullista totuutta Platonista tuskin löytyy koskaan.

Platonin tunnetuin filosofinen oppinsa on hänen ideaoppinsa. Platonin mukaan todellisuus käsittää kaksi osaa, alemman aistimellisen todellisuuden ja korkeamman, ideoiden ja käsitteiden todellisuuden. Alempaan tasoon kuuluvat moneus, eriys, muuttuvuus, ruumiillisuus, aistimellisuus, näennäisyys ja luulo, kun taas korkeampaan tasoon vastaavasti ykseys, samuus, pysyvyys, sielullisuus, järki, totuus ja tieto. Platonin mukaan korkeampi taso on ikään kuin todellisemmin olemassa kuin alempi: alempi taso taas heijastelee ja jäljittelee korkeampaa tasoa. Kyseessä on samalla Platonin tieto-opin eli epistemologian perusta: me voimme järjellämme saavuttaa todellista tietoa vain korkeamman tason asioista, kun taas alemman aistimaailman asioista me voimme saavuttaa näennäistietoa ja luuloa.

Platonin toinen keskeinen teoria on hänen valtio-oppinsa, joka taas perustuu hänen ideaoppiinsa. Platonin mukaan ideaalivaltion johdossa tulisi olla filosofien, koska vain heillä on kyky saavuttaa todellista tietoa: muiden luokkien on taas mukauduttava toimimaan eri tehtävissä taitojensa mukaisesti. On merkittävää, että Platonin valtiossa valta ei perustu syntyperään, omaisuuteen, puhetaitoon tai edes sukupuoleen. Kaikki ihmiset ovat samalla viivalla ja saavat saman koulutuksen, mutta vain harvat kykenevät omaksumaan valtion johtamiseen vaadittavia tietoja, taitoja hyveitä. Osa ihmisistä toimii tuottajina, kuten esimerkiksi käsityöläiset ja osa sotilaina.

Platonilla yhteiskunnan valtarakenne vastaa myös ihmissielun rakennetta: ihmissielu jakaantuu kolmeen osaan, rationaalinen järkiosa, aktiivinen into ja passiivinen himoja ja haluja ilmaiseva puoli. Kuhunkin ammattiryhmän hyveeseen kuulu ihmissielun tietty osa: filosofijohtajilla se on järki, sotilailla intomieli ja tuottajilla halu. Valtio, jossa kullakin ihmisryhmällä on taipumuksiaan vastaava asema, on myös oikeudenmukainen, jos kukin osa hoitaa oman tehtävänsä.

Platonin jälkivaikutus filosofiaan on mittaamaton: on joskus sanottu, että koko länsimaisen filosofina historia on joukko reunahuomautuksia Platonin dialogeihin. Suoraan Platonista ottivat vaikutteita keski- ja uusplatonisteiksi kutsutut filosofit, jotka liittivät platonismiin uskonnollista ja myyttistä ainesta.

Lisätietoja: http://plato.stanford.edu/entries/plato/