Kuka oli Michel Foucault?
Foucault’n tärkeimpiä teoksia ovat Le Mots et le choses 1970 (käännetty englanniksi The order of Things) , Surveiller et punir – Naissance de la prison 1975 (käännetty suomeksi Tarkkailla ja rangaista) sekä seksuaalisuuden historiaa käsittelevät teokset 1970- ja 80-luvuilta.
Foucault keskeisiä ajatuksia ja käsitteitäFoucault’n laajasta tuotannosta osa on noussut keskeisiksi nykyajattelulle. Erityisen leimaa-antaviksi käsitteiksi ovat muodostuneet tiedon arkeologia, joka liitetään Foucault’n varhaistuotantoon sekä vallan genealogia, joka liitetään hänen myöhempään tuotantoonsa. Yksittäisistä käsitteistä merkittävimmäksi on noussut diskurssi.
Foucault’n diskurssi on puhetapa, jonka avulla tietoa representoidaan. Diskurssi on eri yhteyksissä ja eri tavoin tuotettua yhtenäisen diskursiivisen muodostuman synnyttävää tietoa, joka ohjaa ihmisten toimintaa. Diskurssi ei ole vain puhetta tai tekstiä vaan nimenomaan toimintaa. Foucault’n diskurssikäsitys on vaikuttanut merkittävästi kriittisen diskurssianalyysin periaatteisiin, joita on elelleenkehittänyt muun muassa Norman Fairclough.
Diskurssi on tärkein käsite, jolla Foucault tiedon arkeologiaansa rakentaa. Tiedonarkeologisessa lähestymisessään Foucault perehtyi länsimaisen tiedon säännönmukaisuuksiin ja katkoksiin tarkastelemalla muun muassa mielenterveyden (hulluuden) ja sairauden kulttuuris-historiallista määrittymistä länsimaisessa tieteessä. Tiedonarkeologista metodiaan Foucault käytti teoksissa Histoire de la folie à l’âge classique 1961 (käännetty englanniksi The History of Madness) sekä Naissance de la clinique 1963 (käännetty englanniksi The Birth of the Clinic)
Vallan genealogiaan tultaessa Foucault kiinnostui spesifimmin siitä, kuinka tietyt kulttuuriset instituutiot ovat kehittyneet ajan myötä ja muuttuneet. Vallan genealogian Foucault lanseerasi teoksessaan Tarkailla ja rangaista , jossa hän tarkasteli yhteiskunnallisten rangaistusmekanismien kehitystä modernissa yhteiskunnassa. Foucault näki tässä siirtymän aiemmasta ulkoisesta vallasta kohti yhä paremmin ja tehokkaammin sisäistettyä valtaa, joka toteutetaan tutkimalla, tarkkailemalla ja normalisoimalla. Äärimmilleen tieto/valta viedään Foucault’n teoksissa seksuaalisuudesta. Länsimaiselle kulttuurille tyypillinen seksuaalisuus on muotoutunut muun muassa medikalisaation kautta. Valta ei ole kuitenkaan ulkopuolista tarkkailua vaan subjektin itse itseensä kohdistamaa tarkkailua. Tässä konkretisoituu Foucault’n ajatus vallan ja tiedon kiistämättömästä yhteenkietoutuneisuudesta. Totuudeksi normalisoitu tieto on valtaa. Foucault ei kuitenkaan alistu determinismiin, sillä, kuten usein häneen viitaten toistetaan, siellä missä on valtaa on myös vastustusta.
Foucault’n vaikutusFoucault on jättänyt lähtemättömän jäljen vallan ja tiedon analyysiin eri tieteenaloilla sekä käsityksiimme totuudesta. Juuri tämän dekonstruktionistisen näkökulmansa vuoksi kriittiset tieteenalat kuten tiedon sosiologia, historiantutkimus, kulttuurintutkimus, diskurssianalyysin eräät suunnat ja esimerkiksi feminismi ja queer-tutkimus ovat ammentaneet merkittävää ainesta Foucault’n tuotannosta.